Thursday, September 17, 2015

Ei tunnu missään



Thor oli oikein Turremaisella tuulella kun saavuin tänään tallille. Vähän tuijotteleva ja epävarma ja tallin omistajat kertoivat, että Thor oli eilen vain jäänyt ulos tuijottamaan eikä edes tullut sisälle syömään aamiaista. Naureskelin hetken ja totesin, että "meet the real Thor". Tämä kesä kun on ollut sellaista Thorin rauhallista aikaa, niin nyt kun tulee syksy ja tuuli ja varmaan lisää villieläimiä tarhaan öisin niin voin vain kuvitella millaista tuijottelua on meneillään välillä aamuisin.

Ja kyllähän sen huomaa kun ratsastaa kotiin maneesilta kun kaikkea pitää katsoa ja tuijotella ja muut hevosetkin ovat ihmeellisiä (kun sellaisia ei ole ikinä nähnyt).

Mutta ei hätiä mitiä. Onneksi on maneesi jonne piilottautua hetkeksi ja siellä Thor oli tänään täydellisen kuuliainen ja juuri sopivasti eteenpäin. Hassua on, että voin käyttää raippaa käden jatkeena koko tunnin ajan eikä Thor stressaa sitä ollenkaan enää. Aikaisemmin Thor jännittyi ihan kivikovaksi joten jätin aina hetken päästä raipan pois. Tänään taas tuntui hyvältä kun oli raippa kädessä niin saatiin oikein hyvä tahti esteille ja meillä meni tunti super hyvin.

Jannika korotti lopussa esteet noin metrin korkuiseksi ja olin aika yllättynyt miten helpolta hyppääminen tuntui. Ei mitään kyttäilyä, rennosti vain ja yli. Meinasin tippua naurusta kun tulimme viimeiselle esteelle (katso video) aika hitaasti, mutta Thor oli ihan rento ja melkein käveli yli. Ei siis tällaiset korkeudet tunnu Thorilla vielä missään. Mielenkiintoista nähdä mihin asti tuo upea hevonen meidät vielä vie.

Olen kyllä niin kiitollinen, että pääsimme treenaamaan Minnan kanssa koko viime talven Peuramaalla. Kehityimme todella paljon eivätkä erikoisesteet tunnu pahalta ja Thor on tottunut aika moneen eri tilanteeseen. Nyt olemme jo aika nopeasti päässeet Jannikan kanssa hyppäämään kunnolla ja meille melko korkeita esteitä. Minna osasi niin hyvin lukea Thoria ja minua ja sai oman pelkoni hälvenemään ja hän otti vaikeampia ja korkeampia esteitä koko ajan mukaan repertuaariin melkein huomaamatta. Pahimmat olivat kyllä Siltakorven hattivatit. Niiden yli en kyllä ikinä pääse.

Tällaisia hyppelyitä Jannika on syksyn aikana luvannut järjestää meille. Niin hauskaa. Sitä odotellessa.

No comments:

Post a Comment