"Hevosenomistajien liikuttamissyyllisyyden määrästä voisi päätellä, että parhaiten kunnossa olisivat pysyneet ne, joita hartaasti liikutetaan viidesti viikossa hiki päässä. Näin ei kuitenkaan ollut, vaan laidunryhmän hevoset pysyivät tasan yhtä hyvässä kunnossa kuin liikutetut.
Bonuksena laidunryhmän hevosilta mitattiin laidunkauden aikana ja muihin ryhmiiin verrattuna parantunut luuntiheys. Tallissa ja tarhassa seisotettu ryhmä menetti kuntoa 14 viikon aikana.
Ei siis kannata potea huonoa omaatuntoa laidunlomasta – oikeanlainen laidun auttaa hevosta pysymään kunnossa, parantaa luustoa ja tarjoaa mahdollisuuksia lajityypilliseen käyttäytymiseen."
Thorin 24 h laidunloma piteni hieman tänä vuonna koska kengitysväli oli melkein 8 viikkoa enkä voinut liikuttaa Thoria viimeisen viikon ajan. Kaiken kaikkiaan Thor sai siis olla laitumella ilman muuta liikuttamista kaksi viikkoa ja on sen jälkeen ollut todella hyvä ratsastaa ja on lihaskunnoltaan yhtä hyvä kuin ennen lomaa. Thor on myös ollut mieleltään rento ja rauhallinen, joten ei tunnu meitä ainakaan laidunlomat haittaavan. Voi kun laidunkausi olisi edes hieman pidempi. Ja jotain ollaan varmaan tehty oikein Thorin kanssa, kun Riikalta tuli tällainen viesti tänään:
"Nyt ei kyl riitä sanat kertomaan kuinka magee hevonen sulla on!! Siis edistyny ihan sikana! Vai ratsastinkohan oikean hevosen:) Taivaallisen herkän ja tosi suoran tuntuinen.. huh huh, Thor is the best!"
Tuli todella hyvä mieli koska laitan todella paljon aikaa ja energiaa siihen, että Thor voisi hyvin. Välillä mietin olenko liian herkkä, pedantti ja mietin liikaa, mutta sitten kun on sellaisia tunteja kuten Gunssanin edellinen estetunti tai saa tällaista palautetta toiselta ratsastajalta ymmärtää, että hevosta kannatta todellakin aina kuunnella. Kun asiat ovat kunnossa hevonen tuntuu taivaallisen herkältä ja suoralta. Siitä päästäänkin satula-asiaan ja kerron teille kaiken uuden tiedon mitä olen viime viikkoina saanut satuloista heti kun aivot palaavat hieman lomatunnelmilta. Yritän kuitenkin pitää ne siellä vielä viimeisen lomaviikon.
Meillä on vähän niin päin, että poden huonoa omaatuntoa kun en ole antanut hevoselleni sen enempää vapaata kesällä. Heppa kyllä viettää laitumella kaksi kuukautta yötä päivää, mutta liikutamme sitä useita kertoja viikossa, sillä tyttäreni ja minä tykkäämme niin kovasti ratsastaa. Lisäksi sen maha pysyy näin edes vähän pienempänä. Kesällä kyllä käydään enemmän maastossa. Varmasti laidunvapaa tekee hyvää hevoselle, mutta en myöskään usko että tunti liikuntaa päivässä on pahaksi, kun saa sitten loput 23 tuntia vuorokaudessa nauttia kesästä kavereitten kanssa.
ReplyDeleteMukava blogi sinulla, seuraan sitä säännöllisesti. Onnea satulan etsitään!
Kiva kuulla Liisa. Toivottavasti löydät mielenkiintoista luettavaa blogistani;) Tunti liikuntaa ei todellakaan ole pahasta. Kuten Amalia tuossa alhaalla kirjoittaa, niin olisivatko tulokset vielä paremmat jos oltaisiin tutkittu laiduntavaa ja päivittäin liikutettua hevosta. Meillähän oli hieman pakotettu pidempi loma tänä vuonna kengityksen ja satulaongelmien takia. Sen takia Thor oli varmaan myös entistä parempi, kun epäsopivaa satulaa ei käytetty pariin viikkoon. Ehkä enimmäkseen yllättyin miten hyvää laidunvapaa teki Thorille ja ilahduin koska voin rauhassa pitää pidempiä vapaita ja viettää aikaa perheen kanssa. Kenelle sopii ja mitä on täysin hevoskohtaista ja uskon, että kaikilla on omat toimivat tavat. Siitä olen kyllä täysin vakuuttunut, että liikkuminen ja liikuttaminen on terveelle hevoselle yksi tärkeimmistä kriteereistä, painotus tuohon luonnolliseen liikkumiseen.
DeleteJa oli ihana kuulla miten tykkäätte molemmat ratsastaa. Ratsastaako tyttäresi myös sinun hevosella? Olisi mielenkiintoista kuulla hieman lisää siitä miten olette saaneet toiminaan äiti/tytär harrastuksen? Mietin vain ihan omalta osaltani mikä olisi paras tapa saada Ella mukaan tallille entistä enemmän. Tällä hetkellä omalta tallilta ei oikein löydy sopivan rauhallisia poneja.
Tämä on yksilökohtaista ja sitä ei voi millään tutkimuksilla todistaa. Jos on tavoitteellinen ratsastaja ja iäkkäämpi hevonen väitän kyllä ettei pidempi loma tee hyvää. Toki miten sillä ratsastaa muuten vaikuttaa myös. Jos hevonen kärsii huonosta ratsastuksesta loma kun loma tekee varmaan aina hyvää.
ReplyDeleteKaikella ystävyydellä;jos hevonen muuttuu paremmaksi kun sitä ei käytä,kertoo se enemmän käyttäjästä kuin hevosesta ja sen loman tarpeesta.
ReplyDeleteParas kombinaatio on antaa hevosen laiduntaa läpi kesän,mutta silti säännöllisesti liikuttaa hevosta.Samalla tulee tarkastettua hevonen,laitumilla tuppaa sattua ja tapahtua.
Kesken kisakauden harvalle hevoselle voidaan tai tarvitsee parantavia totaalilaidunlomia suoda,pidempiä satulattomia jaksoja voi tarjoilla talvella pakkasten estäessä tavoitteellisen ratsastuksen.
p.s satulaa ei kannata hankkia/topauttaa laidunlöysän hevosen päälle,koska laidunpöhön kadottua rungosta,on sinulla jälleen sopivan satulan etsintä edessä.
Thorille en viitsi pitää vapaata talvella koska se kerää niin paljon energiaa, että on melkein mahdoton käsitellä. Ja tuosta laidunpöhöstä minulla ei ole kokemusta koska omat hevoseni ovat niin kovia laihtumaan, että laidunkautenakin on vaikeata pitää massaa yllä. Nykyään Masilla on kyllä hieman vatsaa ja Thor on paremmassa kunnossa koska purentavika on saatu stabiloitua. Ja nyt etsimme ennemminkin sopivan tyylistä satulaa mun pitkille reisille. Thorille löytyy kyllä monta ihan sopivaa satulaa joita voi sitten muokata;)
DeleteAsiat harvoin on kovin yksioikoisia... Ennen kuin näistä asioista on edes mielekästä keskustella/väitellä, pitäisi määritellä, milloin hevonen on hyvä. Eri ihmisillä on siitä varmasti erilaiset ajatukset, kun koulukuntiakin on niin monenlaisia. Yhden mielestä hyvän ehdoton edellytys on rento ja tyytyväinen hevonen, toisen mielestä noista voi vähän tinkiä, mikäli hevonen liikkuu hyvin ja näyttävästi, kolmannen mielestä tyytyväisyydestä viis, kunhan hevonen on kuuliainen. Onko hevonen sitten parempi lomailun jälkeen, riippuu siis varmasti aina myös siitä, mitä kukakin hyvänä arvottaa. Absoluuttista "parempaa" ei minun kokemukseni mukaan hevosmaailmassa tällä hetkellä ole.
ReplyDeleteToisekseen tutkimusasetelma on minusta vähintäänkin erikoinen. Neljä hevosta 40 hehtaarin laitumella? Olisiko enemmän hyötyä valita tutkimukseen sellaisia vaihtoehtoja, joita on mahdollista toteuttaa? Ja miksei mukana ollut vaihtoehto, jossa heppa laitumella JA liikutetaan? Olisiko siinä vaihtoehdossa hevonen kuitenkin pysynyt paremmassa kunnossa kuin pelkästään laiduntamalla?
Minusta on aika harhaanjohtavaa tuon tutkimuksen perusteella mainostaa laidunlomaa, kun tuommoisia laidunolosuhteita meistä harvalla on mitään mahdollisuuksia tarjota :(
Enkä siis ole sitä, että laidunloma on pahasta. Jos omalla hepallani ei olisi nivelrikkoa, antaisin sen varmasti lomailla, ihan jo saadakseni itsekin vähän lomaa. Mutta tuon tutkimuksen ja/tai sen tulkinnan laadusta olen vähän eri mieltä.
Mietin ihan samaa tänään, että suurin ongelma tutkimuksessa oli juuri tuo laiduntamisen ja liikuttamisen yhdistäminen. Sitä kun ei tosiaan tutkittu. Olisi varmaan ollut paras kombinaatio ja olisi ollut mielenkiintoista nähdä tutkimuksen tulos sen osalta. Olen itse niin laidun/ hevosen täytyy liikkua vapaasti niin paljon kuin mahdollista puolestapuhuja, että minulle ei tarvitse mitään tutkimuksia näyttää. Oli kuitenkin ihan hauskaa, että asiaa oli ylipäänsä tutkittu.
DeleteOmpas kärkkäitä kommentteja. Tuli vähän paha mieli Kian puolesta! :(
ReplyDeleteEikai noilla tutkimuksilla mitään koeteta todistaa täydeksi totuudeksi, mutta antaahan se jotain osviittaa siitä, että laitumella hevonen liikkuu luonnostaan paljon (ja vielä enemmän jos siellä olisi mäkiä yms.).
Itse olen tullut siihen tulokseen, että loma tekee joskus hyvää. Meillä jopa nivelrikkoinen saa silloin tällöin vapaata ja liikkuu sen jälkeen taas pirteämmin (ja tätä nyt ei voi väärin ratsastaa, kun maastossa mennään pääasiassa vapain ohjin... :D).
Nytkin se on laitumella, enkä ole sitä liikuttanut viikkoon. Tämä ei toki tarkoita, etteikö sitä käytäisi siellä katsomassa ja tarkastamassa kuntoa.
Se varmasti liikkuu siellä laitumella paljon ruokaa etsiessään kellon ympäri, joten oma tunnin kävelypainoitteinen (ilman kenkiä) maasto on varmaan aikasen sama sen puoleen. :) Pidin sitä paljon tärkeämpänä silloin, kun hevonen seisoi yöt tallissa paikoillaan, silloin kävin aina iltaisin liikuttamassa sen, jotta nivelet saivat vielä vähän lisää liikuntaa ja yö jäisi lyhyemmäksi.
Voi, olet ihana Elina. Se on hyvä vaan että on eriäviä ja kärkkäitä mielipiteitä. On tärkeätä keskustella näistä asioista.
DeleteKiva kuulla, että teillä on kaikki hyvin ja ihanaa loppukesää;)
Kiitos kommenteista. Tämä oli tosiaan ihan vain ajatuksia herättävä kirjoitus siitä, että joskus tosiaan pelkkä laidunloma tekee hyvää. Löysin sitten vielä hauskan tutkimuksen, joka väitti jotain samankaltaista. Täysin hulluhan tuo tutkimus on, kuten suurin osa asioista joita tutkitaan.
ReplyDeleteSiihen uskon kuitenkin itse täysin, että hevosen kuuluu liikkua, mutta tuokaan ei tietenkään ole niin yksioikoista. Kun hevonen on todella kipeä, kuten Tesello, ei liikuttaminen ole ilahduttava asia. Masin kanssa on kuitenkin ollut todella onni, että liike on pitänyt muuten niin vaivaisen rungon kunnossa. Olen täysin vakuuttunut siitä, että ilman mahdollisuutta liikkua isoilla laitumilla vuoden ympäri Masi ei enää olisi parissamme. Hevos-, ja ihmiskohtaisiahan nämä kaikki asiat ovat ja kaikki tekevät varmaan parhaansa.
Ratsastus vaikuttaa tietenkin kaikkeen ja on myös tutkittu, että hieman kipeä hevonen voi liikkua normaalin näköisesti todella hyvän ratsastajan kanssa. Itse alan kuitenkin kallistumaan siihen suuntaan, että ratsastajalla ei ole niin paljon väliä, jos hevonen on terve ja selkä kunnossa. Valitettavasti uskaltaisin myös väittää, että melkein kaikilla hevosilla on terveysongelmia, jotka vaikuttavat ratsastettavuuteen. Omat hevoseni mukaanlukien. Ja onko kyse siitä, että Thor on huonon ratsastuksen takia parempi, niin onhan sekin mahdollista. Tärkeintä on kuitenkin, että meillä on hauskaa:)
Hei vielä Kia, jos kiinnostaa, niin sekä minulla että tyttärelläni on blogit, jossa voit seurata, miten äiti-tytär -hevostelu sujuu. Tosin eihän noista blogeista selviä, että melko usein siellä kentän laidalla myös kinastellaan. Ollaan kuitenkin käyty monta kertaa viikossa yhdessä tallilla siitä, kun tyttäreni oli 8-vuotias, nyt täyttää 16. Upeita hetkiä ollaan yhdessä koettu. Aluksi oli vuokralla erittäin rauhallinen poni, jolla molemmat ratsastettiin. Nyt meillä on yhteinen pieni hevonen, ja jaamme tarkasti ratsastuskerrat :).
ReplyDeleteSinulla on muuten valtavasti kiinnostavia linkkejä myös sivuillasi, ne ovat oikein hevosihmisen aarreaitta!
Tässä blogiemme osoitteet, en osannut uudella IPädillä niitä valitettavasti linkata....
www.lambardiya.blogspot.com
www.fridanpostaukset.blogspost.com
Kiitos linkeistä. Aivan super ihanat blogit molemmilla. Ja miten suloinen hevonen. Tiedän minkä parissa vietän loppuillan;)
DeleteHups, alimmainen siis
ReplyDeletewww.fridanpostaukset.blogspot.com
Hei, olin aikeissa kommentoida tänne ensin vaan sitä, että mielenkiinnolla odotan noita Kian satulaongelmiin ja ratkaisuihin liittyä postauksia. Viitasit, että olet kerännyt viimeaikoina tietoa näistä. Samanlaista puuhaa ollut täällä, satulapohdintoja, joten kiva kuulla jos jaksat noista vielä täällä puhua. :)
ReplyDeleteMutta luettuani koko viestiketjun, oli lähes pakko kommentoida tähän itse pahan nivelrikon omaavana henkilönä... ettei asia ole suinkaan niin yksioikoinen. Kipu saattaa vaihdella välillä aivan omituisestikin. Toki yleinen huomioni (jo yli 10 vuoden ajan asian kanssa toimeen tulleena ja eläneenä) on että liiallinen rasitus (varsinkin äkillisesti lisääntynyt rasitus) on pahinta, mutta säännöllinen kevyt liikunta erittäin hyväksi ja lähes välttämätöntä. Liikkuvuus on kaiken a ja o ja hyvä lihaskunto erittäin tärkeää. Kuitenkaan en voi sanoa että vähäiset lomat liikkumisesta suinkaan suoranaisesti pahentavat asiaa, päinvastoinkin välillä hyvä kun nivel saa aikaa toipua rasituksesta. Kunhan lihaskunto ei loman vuoksi pääse rapistumaan. Laitumella näin tuskin viikon parin aikana tapahtuu. Lisäksi siellä laitumella nivel saa kuitenkin tarpeeksi (ruokaa) eli hidasta omaehtoista liikettä. seisoskelu boxissa jäykistää niveltä varmasti (mikä tuo lisää kipua). Jos asuisimme jossain muualla kuin Suomessa ja minulla olisi täydelliset olosuhteet ja nivelrikkohevonen, antaisin sen varmaan käyskennellä vapaana isoilla niityillä päivästä toiseen, enkä pakottaisi liikkumaan... Tai varsinkaan kun tekee pahaa eli silloin kun hevonen osoittaa kipua. Mutta liikuttelisin säännöllisesti, hevosta mahdollisimman tarkkaan kuulostellen. Tämä ajatus siitä koska koen että nivelkipu on todella karmivaa... välillä itselläni niin paha että seiniin nojaille aamuisin sängystä itseäni päivän askareisiin piiskon... Ja olen sisäisesti kiukkuinen, kunnes nivel vertyy. Lasten vuoksi ei sänkyynkään voi jäädä, mutta onneksi minua ei kukaan pakota juoksemaan. :) Ja sitten taas seuraava päivä voi olla aivan toisenlainen ja pompin (pienen hetken kun tekee mieli) tuolla trampoliinissa (mikä kuitenkin illalla saattaa taas kostautua kipeästi) Lisäksi mitä enemmän nivelellä on painoa, sen pahempi. Eli lihoaminen (mitä toki laitumella voi tapahtua) ei tee hyvää... ja lisäpainon huomaa pian...Painonhallinta tärkeää. Ja se minkä itse olen nivelrikon kanssa myös oppinut, että lämpö tekee hyvää ennen liikuntaa (Itselläni back on track -nilkkatuki saattaa pelastaa aamun ja käänteisesti taas kiroan jos en sitä aamulla löydä) ja kylmäys rasituksen jälkeen tekee todella hyvää, rauhoittaa tulehdusta, vähentää turvotusta (mitä väistämättäkin varmaan jokaisessa rikkinäisessä nivelessä on eneemmän tai vähemmän)... Itse en käytä kipulääkkeitä koska olen ajatellut elää jalkani kanssa vielä vuosikymmeniä. Säästän tällä valinnalla vatsaani ns. pahojen päivien varalle.Jonain päivänä todennäköisesti on pakko turvautua lääkkeisiin...Koska tilanne ei missään nimessä koskaan tule paranemaan ellei lääketiedä keksi jotain mullistavaa.. Pistoksista voisi olla hyötyä, mutta noitakin voi kai antaa vain rajoitetusti. Hevosen elinkaari lyhyempi, kuin mitä itselleni toivon. Lääkärit suosittelivat minulle aikoinaan nilkkanivelensementöintiä (ja onnettomuuteni yhteydessä amputaatiotakin mietittiin) mutta liikkuvaisena ihmisenä pistin hanttiin ja päätin kokeilla ilman. Kaiken kanssa tottuu elämään :) mutta kohtuudella ja itseäni säästellen liikun nykyisin. Ei marathoneja eikä reppuvaelluksia, mutta täyttä elämää muuten... urheiluksi ratsastusta kohtuudella, uintia ja pyöräilyä. Ainoat jotka eivät tuota kipua. :)
JAtkuu...
Jatkoa edelliseen kommentiini...
ReplyDeleteOman hevosen kanssa olen antanut lyhyitä lomia surutta. Mutta teen näin koska sillä ei ole mitään erityisongelmaa... Aikoinaan ratsastin hevosella joka oli yli 20 vuotta tehnyt töitä. Kouluratsu jopa Olympiastartti takana... Uran myötä nivelrikkoa vähän joka jalassa. Sai aina ”potkia" liikkeelle, mutta vertyi aina hienoksi. Tämä oli ennen omaa onnettomuuttani (nykyisin en enään pystyisi tohon menoon henkisesti). Kuitenkin ihan parhaimmillaan se oli silloin kun se sitten vihdoin pääsi yli 22 vuotiaana ekaa kertaa elämässääm laidunlomalle ja isoihin tarhoihin ja ratsastusta selvästi vähennettiin. Alkoi vanhan ukon uusi elämä (kunnes kuoli ähkyyn)... Tämä oli aikaa ennen onnettomuuttani, jonka vuoksi meidän tiemme myös erkaantuivat. :/
Eli oikeastaan haluan vaan kannustaa tietynlaiseen rentouteen nivelrikkoasiassa ja hevosen kuuntelemiseen päivittäisellä tasolla. Nivelrikko on tosi valitettava asia ja todella valitettavan yleinen myös nuorilla hevosilla (ainakin osittain ilmeisesti) vääränlaisen rasituksen seurauksesta. Hevosta kuunnellen ja jokainen omistaja kai omansa tuntee parhaiten. Ja vaati hoitoa ja huolenpitoa aivan erityisellä tavalla. Ja ennen kaikkea paljon tarkkaavaisuutta myös ton liikunnan laadun suhteen... Niin voi varsin hyvin pitää kivun kurissa. Joskus kannattaa tehdä kokeiluja... ne eivät yleensä ole kuolemaksi vaan saattavat tehdä myös positiivisen muutoksen.
Ja ymmärrän tokin myös että ihminen on erilainen kuin hevonen. Mutta hevosihmisen joka on myös ihmisten fysiatri ja nivelrikkohevosen omistaja, kanssa olemme asiaa ja kokemuksiamme peilailleet yhdessä. Eli nivelten mekanismien toiminnassa on kuitenkin hyvin paIjon yhteistä hevosen ja ihmisen välillä. Kiva kun on keskustelua täällä. :)
hanaa loppukeää kaikille!!
JA sori meni osittain aiheen sivuun. Ja asia painottui laitumelta nivelrikkoihin. Mutta siis kipeää tai/ja tervettä hevosta kuunnellen ja kannattaa uskaltaa antaa itselleen ja hevoselleenkin välillä lomaa. Me Suomalaiset olemme niin tunnollisia... kun joku sanoo että tee näin, niin ei uskalleta poiketa rytmistä missään kohtaa. Mutta Saijalle (ja Durtsille) terkkuja... en itsekään ole ihan varma artikkelin relevanttiudesta...Vai mikä toi sana nyt olikaan ... JA viime vuonna oma hevoseni ei kestänyt laiduntamista ollenkaan. Ja reilun kolmen viikon laidunloma oli täysin väärä ratkaisu. JA tänä vuonna kiitos nyt näin kuivan kesän... on saanut kuljeskella korsia nyppien heinikossa koko kesän (lähes koko ajan säännöllisesti liikkuen töissä. Tosin vapaapäiviä on ollut enemmän). Eli molempi parempi tai tilanteesta, olosuhteista ja hevosesta riippuen. Kultaista keskiuraa talloen... :) Hanaa loppukesää ... eli tarkoitin loppuihanaa kesää kaikille!
ReplyDeleteElina, minä myös arvelen, että niveloireilu on lajista riippumatta samantyyppistä ja että on huonompia ja parempia päiviä. Haasteelliseksi Durtsin kuuntelun tekee se, että olen perusluonteeltani vähän liiankin hellämielinen ja on tullut todistetuksi, että D käyttää sitä tilaisuuden tullen sumeilematta hyväkseen – mikään luontaisesti innokas urheilija se ei tosiaan tunnu olevan niinä parempinakaan päivinä. Toivoisin niin kovin, että mulle kehittyisi sellainen kyky, että tunnistaisin, milloin vaivaa nivelet ja milloin vaan lorvikatarri.
ReplyDeleteNivelrikkoineenkin voisin kyllä jättää Durtsi laidunlomalle, jos laidun olisi suuri, vaihtelevamaastoinen ja siellä olisi seuraa. Nythän olosuhteiden pakosta Durtsi laiduntaa yksinään eikä kyllä kovinkaan paljon tule päivässä liikkuneeksi (ellei sitten hermostu ja ala ramppaamaan, mikä sekään ei ole kovin hyvä).
Olipa mielenkiintoinen postaus (postaukset) Elina. Kiitos ajatuksista nivelrikkoon liittyen. Nyt ymmärtää hieman paremmin miltä se voi tuntua myös eläimillä.
ReplyDeleteJa Amalia, ymmärrän täysin tuon dilemman. Tuo oli Masin kanssa pitkään myös ongelma. Masilla on onneksi nyt vaihtelevamaastoiset laitumet Gunssanilla ja seuraa. Se on mahdollistanut sen, että Masi kaikkine vaivoineen on vuosia pysynyt kunnossa. Kun Masi eli paikassa, jossa oli puolipäivätarhaus oli päiviä kun Masi meni niin pahaan kuntoon, että mietimme nouseeko se ylös aamulla ollenkaan. Ja jos Masin jalat tutkittaisiin, voisin melkein luvata, että nivelrikkoa löytyisi kaikkialta ja yhdessä jalassa on alkava kehärengas.
Sinänsä Masin siirtäminen Inkooseen talliin, jossa ei ole omaa kenttää tai muita mukavuuksia oli myös omalla tavallaan iso päätös. En ole ehtinyt viettää Masin kanssa aikaa tai ratsastaa niin paljon kun olisin halunnut, mutta Masin kannalta tämä oli paras vaihtoehto.
Ihanaa kun jaksatte kommentoida ja keskustella. Tästä on varmaan paljon apua muille nivelrikkovaivojen kanssa painiville.
Moikka,
ReplyDelete...vielä... Tiedän että joku nyt kauhistuu. Sillä "eihän nivelrikkohevosta saa juoksuttaa ja eihän juoksuttaminen muutenkaan ole hyväksi”... Mutta itse tapaan aika usein (en toki joka päivä) ennen ratsastusta juoksuttaa muutaman kierroksen molempiin suuntiin, jotta näen onko hevosessa jotain erityistä. Itselläni ei ole ainakaan tietääkseni nivelrikkoinen hevonen, mutta näkee noissa muutamissa kierroksissa kuitenkin jos hevosessa on jotain poikkeavaa jäykkyyttä, haluttomuutta, vinoutta. Ja suhteuttaa sitten treenin saamaani infoon. Tämän ajattelin vielä tuoda ajatuksena esille... Kun Saija kerrot että on vaikea nähdä milloin mitäkin... Tämä ehkä yksi ratkaisu nähdä milloin hevonen ei viitsi ja milloin oikeasti kipeä. Ja siis on olemassa juoksuttamista ja juoksuttamista. Sen ei tarvitse tarkoittaa hurjaa vauhtia liinassa kaahausta tms. eikä muutama kierros varmaan tee isompaa hallaa... vaan oikeasti juoksuttaen voisi oppia näkemään. Ja hevonen voi vapaasti näyttää kulloisenkin intonsa liikkua. Itse laitan usein kapsonin suitsien päälle, jotta voin pyörittää linassa pari kierrosta ja ottaa sen sitten helposti pois ja nousta selkään. Aikaa kuluu ylimääräistä noin 5 min. Tämä vaan ajatus... :) Tiedän että tämä ajatus ei vastaa yleensä Suomessa vallitsevaa mielipideilmastoa suhteessa juoksuttamiseen. :) Ja juu... toivottavasti mun omista kokemuksista on jollekin hyötyä, mutta toki ei se niin yksinkertaista ole tulkita hevosta... On kyllä tullut huomattua... Onkohan mikään yhtä vaikeaa... ;)
Sanos muuta. Kuinka monta kertaa sitä onkaan toivonut, että eläimet osaisivat puhua.
ReplyDeleteKiitos minunkin puolesta kaimalle! Erittäin mielenkiintoista lukea kokemuksia ja mielipiteitä nivelrikon hoidosta!
ReplyDeleteJuoksutusvinkki on muuten varmaan aika käyttökelpoinen idea!
Meillä se tosin ei toimisi, sillä Taavi ei tykkää ympyrällä juosta, se hidastelee, ei pysy ympyrällä, ei siirry raviin jos raippa ei yllä ja matelee. En tiedä onko osittain kyse kivusta kaarteissa, mutten jaksa sen kanssa temmeltää, kun tulee itselle niin kuuma. :D Toisaalta; me ei muutenkaan juuri ratsasteta "vakavasti vaatien" vaan mennään lähinnä maastossa, joten meille sinällään myös tarpeeton.
Sehän näissä tulkinnoissa on niin vaikeaa, kun ei voi tietää, milloin kyse on kivusta ja milloin muunlaisesta haluttomuudesta. Välillä meilläkin maastossa meno on tosi hidasta ja matelevaa, jopa vaivalloista poispäin kotoa. Kun sitten käännän kotiin oletuksena, että onko jotain vialla, niin sitten löytyisi vauhtia vaikka kuinka eikä ole mistään vaivalloisesta menosta tietoakaan.. :)
Heh, niin vaikeata tosiaan. Juoksutan usein hevosia ennen ratsastusta. Tapa on peräisin australiasta, kun ratsastin paljon hevosia ja hevoset asuivat vuorokauden ympäri sisällä. Juoksuttamisella sain pois ylimääräisen energian, selkä vertyi hyvin ja siitä oli hyvä lähteä liikkeelle. Ehkä enimmäkseen teki vain pahaa nähdä, kun hevoset seisoivat sisällä päivät pitkät. Juoksuttaessani round-penissä hevoset saivat edes hetken vuorokaudessa hengähtää ja juosta vapaina (hassua miten ajat muuttuvat. Nyt stressaan sitä pärjääkö 24 h laiduntava Thor ukkosella ulkona yöllä;)
ReplyDeleteJoka tapauksessa niin tuo lyhyt juoksutus on mielestäni hyvä asia. Thorin osalta minulla on sellainen ongelma, että Thor myös kiemurtelee ja kääntyilee ja on melko vaikea juoksuttaessa. Onko kyseessä huono tapa, kokettamuus tai kipu, niin vaikea sanoa. Thorin osalta olen tullut siihen tulokseen, että sitä on juoksutettu todella vähän nuorena. Ensimmäiset kerrat olivat melko mahdottomia ja nyt ollaan päästy jo pitkälle. Voihan se myös olla, että liikutaan epämukavuusalueella jonkun asian suhteen, mutta näitä kun on niin vaikeata tietää.
Ja vielä sellainen ajatus. Kuinka hysteerinen sitä saa hevosenomistajana olla? Jos olisin ollut yhtä pikkutarkka ja varovainen Masin kuin Thorin kanssa en varmaan olisi ratsastanut Masia päivääkään.
ReplyDelete