Sunday, November 21, 2010

Pienet apurit

Pienet apurit olivat mukana tallilla lauantaina. Ella ja hänen ystävänsä olivat katsomassa Mian tuntia ja saivat sen jälkeen istua Granden selässä. Grande on mukava mamma ja sen kanssa on kiva puuhastella. Mian kurssi oli todella hyvä ja mielestäni olen huomaavinani selkeitä parannuksia istunnassani. Viikonlopun mieleenjäävin vinkki: alapohkeen tulisi olla rentona eikä polvella saa puristaa, mutta suunnilleen siinä kohtaa mihin chapsit loppuvat saa olla hieman kiinni satulassa. Hieman haastavaa avata näitä asioita kirjoitusteitse, mutta tuntui jotenkin niin järkevältä kun Mia sen sanoi.

Granden kanssa tunti ei tuntunut yhtä hyvältä kuin Klöntin. Grande tuntui aika epätasaiselta edestä enkä saanut sitä rauhoittumaan tunnin aikana. En taas ole pitkään aikaan nauttinut niin paljon kuin tänään Klöntsykän kanssa. Ella oli pulkkailemassa veljeni, äitini ja ystävien kanssa joten minulla oli hyvin aikaa rauhassa puuhata tallilla ja valmentautua. Klöntin kanssa on löytynyt yhteinen sävel ja nautin todella paljon meidän yhteistyöstä. Se tuntuu kevyeltä ja Klöntistä on kehkeytymässä oikea helmi.

Lauantaina kävimme ystävien lapsen syntymäpäiväkutsuilla ja muuten olemme vain ottaneet oikein rauhallisesti ja nautiskeltu elämästä. Aivan ihana viikonloppu. Huomenna Blondin kanssa hyppäämään ja muutenkin ihanan paljon tunteja ja tuntien pitoa tiedossa ensi viikolle. Ja lauantaina yritän ehtiä Masin kanssa oikein rentouttavalle maastolenkille. Ehkä saan Tiinan ja Masin tarhakaverin Penan houkuteltua mukaan. Jeeeee..... Ihanasti heppailua tiedossa. Kerran hevoshullu, aina hevoshullu..... Tai miten se nyt menee.

No comments:

Post a Comment